Tietoa suitsukepihkasta sekä käyttöohjeita

Takaisin blogiin

Sisällysluettelo

Yleistä

Historia

Olibaanihartsi eli Frankincense

Muita merkittäviä puulajeja

Suitsukepihkan käyttöohjeita

Lopuksi

Yleistä

Suitsukepihkat (eng. resin, suom. pihka, hartsi) ovat luonnollisia kumipuiden tuottamia kovettuneita mahloja. Puhtaassa muodossa pihka on pienen helmen kokoista sekä usein kyyneleen muotoista raetta. Tuoreena pihkat ovat tuoksuvia, vaikkakin jotkut pihkat eivät tuota paljoakaan tuoksua ennen polttamista.

Suitsukepihkaa saadaan elävistä puista juoksuttamalla jonka jälkeen pihka kuivataan. Juoksuttaminen tehdään kestävän kehityksen periaatteella, jolla varmistetaan puun elinvoiman säilyminen. Suitsukepihka on suitsuketta puhtaimmassa muodossa, sillä se saadaan suoraan puusta lisäämättä siihen mitään ylimääräistä.

Tunnetuimpia suitsukepihkoja ovat esimerkiksi bentsoiini, frankinsenssi, kopaali ja mirha. Kuivattu pihka voidaan polttaa joko sellaisenaan tai siihen voidaan sekoittaa muuta tuoksuvaa massaa, kuten eteerisiä öljyjä, kuivattuja kukkien terälehtiä tai pieniä puun paloja.

Takaisin ylös

Suitsukepihkan historiaa

Luonnollisia suitsukkeita on käytetty kaikkialla maailmassa tuhansien vuosien ajan. Suitsukkeeksi luokitellaan aromaattinen aine, joka palaessaan levittää ympäristöön tuoksua. Luonnollisesti tulen keksiminen antoi alkusysäyksen erilaisten suitsukkeiden käytölle.

Suitsukepihkalla on ainutlaatuinen tuoksuva historia ja sitä onkin käytetty vuosituhansien ajan monenlaisiin tarkoituksiin. Poltetun pihkan tuoksu on liitetty puhdistamiseen, uskonnollisiin rituaaleihin, henkisen tietoisuuden lisäämiseen sekä puhtaan nautinnon kokemuksiin. Nykypäivän kaupalliset suitsuketikut eivät vastaa suitsukepihkan tuottamaa eksoottista ja salaperäistä tuoksua.

Euroopassa pihkan tunnetuin käyttötarkoitus lienee kirkollisten seremonioiden ohessa kun taas arabiassa pihkaa poltetaan esimerkiksi häiden, lapsen syntymän sekä hautajaisten aikana. Omanissa on varsin tavallista polttaa olibaanihartsia kotona vieraiden vastaanottamisen yhteydessä.

Arabimaissa erityisesti Bakhoor -suitsuke on edelleen 2000-luvulla erittäin arvostettu sekä uskonnollisessa tarkoituksessa että kotikäytössä. Bakhoor on tuoksuvissa öljyissä kastettua puuhaketta, joka on sekoitettu muihin tuoksuviin ainesosiin kuten pihkoihin, eteerisiin öljyihin sekä tuoksuvien puiden kuten santelin ja agarpuun paloihin. Erilaisia tuoksuvia sekoituksia on lähes rajaton määrä, joten jokaiselle löytyy varmasti mieluisa tuoksu.

Joissakin arabimaissa on ollut perinteenä, että juhlien isäntä järjestää juhliin suuren bakhoorilla täytetyn suitsukeastian, josta vieraat voivat löyhytellä suitsukkeen savua itseään kohti. Tätä pidetään osoituksena isännän vieraanvaraisuudesta.

Takaisin ylös

Olibaanihartsi eli Frankincense

Frankincense on yksi vanhimmista kaupallisista hyödykkeistä yli 5000 vuoden ajalta. Sen puumainen ja makean aromaattinen tuoksu on haluttua tavaraa; vuosittain sitä myydään tuhansia tonneja ja ostajia ovat mm. roomalaiskatolinen kirkko, parfyymiteollisuus ja luonnonlääkkeiden sekä eteeristen öljyjen valmistajat.

Frankinsenssin eteerisellä öljyllä on useita terveydelle hyödyllisiä ominaisuuksia. Öljy on tehokas antiseptinen aine, jota on voideltu haavoihin ehkäisemään tulehduksia. Lisäksi se edistää ruoansulatusta, auttaa unettomuuden hoidossa, lievittää stressiä ja edistää taudeista paranemista. Poltettu frankinsenssi on suosittu rukousten ja meditaation tukena, sillä sen aromaattinen tuoksu on maadoittava ja edistää hengellistä tasapainoa.

Frankincense pihkan tuotanto

Frankincense pihka on peräisin Burseraceae heimoon kuuluvista Boswellia suvun puista, joita kutsutaan myös nimellä olibaanipuu. Puut alkavat tuottaa hartsia noin kahdeksan vuoden ikäisinä ja hartsia kerätään kahdesta kolmeen kertaan vuodessa. Puuhun tehdään matala viilto ja puun kuoresta poistetaan osa. Viillosta tihkuva pihka valutetaan astiaan jossa pihka kovettuu hapen vaikutuksesta pieniksi palloiksi (ts. ”kyyneleiksi”). Pihka kerätään talteen kahden-kolmen viikon kuluttua ja lajitellaan käsin laadun mukaan.

Pihkan arvo määräytyy sen värin, kyynelteen koon ja öljyn koostumuksen perusteella. Puusta korjattu hartsi vaihtelee lajeittain sekä myös saman lajin sisällä paikallisten ilmasto-olosuhteiden mukaan. Yleisesti ottaen vaaleimmat, läpinäkymättömät pienet rakeet ovat arvokkaimpia.

Omanin jyrkillä rinteillä kasvava Boswellia sacra muistuttaa enemmän pensasta kuin puuta. Puu kasvaa noin 2-2,5 metrin korkeuteen kivikkoisessakin maaperässä ja usein kaikkein armottomin maaperä antaa puulle parhaimman pihkan. Puusta saadaan laadultaan parasta pihkaa, jota kutsutaan nimellä hojari. Tällaista syntyy Dhofarin vuoriston mikroilmastossa alueen peittyessä usvaan ennen kesämonsuunin alkua.

Boswellia sacra kasvaa yleisesti myös Itä- ja Pohjois-Somaliassa, jossa puu saavuttaa jopa kahdeksan metrin korkeuden. Somalia onkin suurimpia pihkan tuottajia ja täällä suitsukepihkaa tuotetaan runsaasti roomalaiskatolisen kirkon tarpeisiin. Somaliassa tuotettu pihka on korkealaatuista, mutta edullisempaa kuin Omanissa tuotettu.

Muita huomattavia frankincense pihkaa tuottavia puulajeja ovat afrikan sarvessa kasvavat Boswellia carterii sekä Boswellia frereana puut, Intiassa kasvava boswellia serrata ja Etiopiassa, Eritreassa sekä Sudanissa kasvava Boswellia papyrifera.

Frankincense puiden elinvoima

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) varoitti vuonna 1998, että yksi tärkeimmistä frankincense -lajeista Boswellia sacra on ”lähes uhanalainen”. Frankincense puut eivät kuulu uhanalaisten luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen piiriin, mutta asiantuntijat väittävät, että Boswellia -lajit täyttävät suojelun kriteerit.

Vuonna 2006 tehdyssä tutkimuksessa Wageningen University & Researchin ekologi väitti, että 1990-luvun loppuun mennessä Boswellia papyriferia -puita oli vaikea löytää Eritreasta. Vuonna 2019 National geographic -lehti ennusti Boswellia papyriferan vähenemistä 50% seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Tämä laji, jota esiintyy pääasiassa Etiopiassa, Eritreassa ja Sudanissa, tuottaa noin kaksi kolmasosaa maailmanlaajuisesta suitsuketuotannosta.

Lehti varoittaa, että kaikkia Boswellia lajeja uhkaa elinympäristön menetys ja liiallinen hyödyntäminen. Useimmat Boswelliat kasvavat ankarilla, kuivilla alueilla, joita vaivaa köyhyys ja konfliktit. Puun pihkan korjuu ja myynti on yksi ainoista asukkaiden tulonlähteistä mikä johtaa ylikapasiteettiin.

Takaisin ylös

Muita merkittäviä puulajeja

Benzoin

Benzoin (myös storaksi, sambrani, bentsoiini) nimellä viitataan yleisimmin Sumatralla kasvavaan hartsistoraksin (Styrax benzoin) sekä siaminlahden metsissä kasvavaan tonkininstoraksin (Styrax tonkinensis) puista saatavaan pihkaan.

Benzoin pihka on yleinen ainesosa sekoitetuissa suitsuketuoksuissa sekä parfyymiteollisuudessa. Benzoin on myös yksi aineosa arabimaissa suositussa Bakhoor suitsukkeessa. Hartsistoraksin pihkalla on kanelin kaltainen tuoksu kun taas tonkininstoraksilla on makea vaniljainen tuoksu.

Bentsoiini on ihoa pehmentävä ja parantaa haavoja. Sitä voidaan käyttää tavanomaisen ihonhoidon tukena ja soveltuu myös ekseeman, haavaumien ja pigmenttihäiriön parantamiseen. Aromaterapiassa bentsoiini on rentouttava ja harmonisoiva, mutta myös euforinen ja aistillinen.

Copal

Yleisimmät copal puun pihkat ovat peräisin väli-amerikassa kasvavasta Protium copal puusta sekä itä-afrikassa kasvavasta Hymenaea verrucosa puusta. Valkoinen, kova, maitomainen ja tahmeahko pihka on arvostetuinta, kun taas keltaisen kaltainen pihka on edullisempaa. Copal puu kasvaa trooppisessa sademetsässä, mieluiten varjoisassa paikassa noin 30 metrin korkeuteen.

Useat meksikon ja muut väli-amerikan alkuperäiskansat käyttävät copalia edelleen suitsukkeena pyhien seremonioiden aikana. 1700-1800 luvuilla copal puusta saatu pihka oli arvostettu ainesosa hyvän puulakan valmistuksessa, jolloin sitä käytettiin runsaasti huonekalujen ja vaunujen valmistuksessa.

Suitsukkeena copalia käytetään stressin lievitykseen sekä poistamaan masennuksen, ahdistuksen ja pysähtyneisyyden tunteita. Pyhissä seremonioissa sitä käytetään puhdistamaan tilojen, paikkojen ja esineiden energiaa. Copal suitsukkeella on puhtaan kevyt ja puinen tuoksu, joka hieman muistuttaa frankinsenssiä.

Copal suitsuke on suosittu meditaation tukena. Se liittyy kruunuchakraan, syventää yhteyttä mystiseen ja rohkaisee myönteisiin ajatuksiin. Tuoksu auttaa vahvistamaan aurinkokehoa ja poistamaan pysähtyneen energian.

Dragon's blood

Dragon's blood (suom. lohikäärmeen veri) on kirkkaan punainen pihka, jota on muinaisista ajoista lähtien käytetty lääkkeenä, suitsukkeena ja väriaineena. Suitsukepihka on peräisin pääosin Croton, Dracaena, Daemonorops sekä Dracaena cinnabari suvun kasveista.

Lohikäärmeen veri tuoksuu makealta ja pehmeältä, sekä on luonteeltaan maskuliininen. Sen rikas tuoksu soveltuu mainiosti rauhoittavan ja rentouttavan tunnelman luomiseksi. Lohikäärmeen verta on vuosisatojen ajan käytetty suojeluun, tilojen ja esineiden puhdistukseen, negatiivisten energioiden torjuntaan sekä kohottamaan seksuaalista energiaa.

Myrrh

Mirha tunnetaan yleisimmin yhtenä lahjoista, jotka kolme viisasta miestä antoivat Jeesukselle. Mirha oli tärkeä raamatun yrtti sillä sitä käytettiin mausteena, luonnollisena lääkkeenä ja kuolleiden puhdistamiseksi. Raamatussa mirha on mainittu yli sata kertaa.

Suitsukkeena käytetty mirha on yleisimmin peräisin Commiphora myrrha -puulajista. Mirhapuu on kotoisin Itä-Afrikasta sekä Arabian niemimaan eteläosista ja se kuuluu frankinsenssin tapaan tuoksuvia pihkoja tuottavien puiden Burseraceae -heimoon. Mirhapuusta saadaan aromaattista pihkaa tekemällä puun kuoreen viilto, josta pihka valuu ulos.

Mirha on ollut jo raamatullisina aikoina suuressa arvossa erityisesti Lähi-idässä ja Välimeren alueella. Vaikeasti saatava mirha oli vain kaikkein arvokkaimpien suitsukkeiden, parfyymien ja kosmetiikan ainesosana. Nykypäivänä mirha on suosittu kirkollisissa menoissa ja suurin osa eurooppaan tuodusta mirhasta käytetäänkin suitsukkeena katolisen ja ortodoksisen kirkkojen seremonioissa.

Mirhaa on käytetty tuhansien vuosien ajan perinteisissä parantavissa hoidoissa sekä uskonnollisissa seremonioissa. Tavallisimpia mirhan käyttötapoja ovat olleet suitsukkeen lisäksi mausteena sekä antiseptinä haavojen puhdistamiseen ja hoitoon. Muinaisina aikoina mirhaa myös sekoitettiin eri öljyihin ja voideltiin vartaloon.

Takaisin ylös

Suitsukepihkan käyttöohjeita

Suitsukepihkaan varastoituneiden aromien vapauttamiseen on olemassa monenlaisia tapoja. Yhteistä kuitenkin on, että suitsukepihka itsessään ei pala, vaan sen polttamiseksi tarvitaan aina ulkoinen lämmönlähde. Käyttötavat poikkeavat jonkin verran toisistaan ja asiaan on hyvä perehtyä ennen käytön aloittamista.

Pihkan polttaminen hiilien avulla

Suosituin tapa polttaa suitsukepihkaa on asettaa pihkaa punaisena hehkuvan hiilen päälle. Aromaattinen tuoksu vapautuu nopeasti ympäristöön, mutta myös savua muodostuu jonkin verran enemmän. Tuoksun voimakkuutta on helppo säädellä poltettavan pihkan määrällä. Savun muodostuksesta johtuen riittävä korvausilman saanti on varmistettava. Lisäksi hehkuva hiili tuottaa korkean lämpötilan, joten myös paloturvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Tarvikelista:

• Paloturvallinen alusta
• Pieniä kiviä tai hienoa hiekkaa
• Hiilen käsittelyvälineen
• Suitsukehiiliä
• Suitsukepihkaa

Paloturvallinen alusta

Alustaksi soveltuu parhaiten laakea maljamainen kuumuutta kestävä astia. Suitsukekaupasta on saatavilla valurautaisia patoja, jotka soveltuvat tehtävään hyvin.

Täytä alusta noin ¾ osaa pienillä kivillä tai hienolla hiekalla. Hiekan tai kivien tarkoituksena on absorboida osa hiilen tuottamasta lämmöstä. Aseta alusta tämän jälkeen kuumuutta kestävälle pinnalle, sillä alustan pohja kuumenee käytön aikana ja voi vahingoittaa herkkiä pintoja.

Sytytä hiili reunasta pitämällä hiilestä kiinni ottimilla tai pihdeillä. Hiili hieman kipinöi syttyessään, aseta hiili paloturvalliselle alustalle ja anna hiilen rauhassa syttyä kauttaaltaan noin 5-15 minuuttia. Hiili on kunnolla syttynyt, kun se on ohuen harmaan tuhkan peitossa.

Aseta suitsukepihkaa kuuman hiilen päälle. Aloita ensin pienellä määrällä, esimerkiksi yhdellä rakeella tai pienellä nokareella hienoa jauhetta. Suuremmat palat vapauttavat aromia pidempään, kun taas hienoksi jauhettu pihka vapauttaa aromit nopeammin. Suitsukepihkaa voi jauhaa pienemmäksi esimerkiksi morttelissa.

Kun suitsukepihkaa on poltettu tarpeeksi, voi hiilen jättää alustalle hiipumaan loppuun. Huomioithan kuitenkin, että hiilen koosta riippuen hiili voi luovuttaa lämpöä vielä useamman tunnin jälkeen! Jos kuuman hiilen vartiointiin ei ole aikaa, hiilen voi kastella vedellä.

Pihkan höyrystäminen tuoksulyhdyn avulla

Suitsukepihkan sisältämät aromit saa vapautettua myös tuoksulyhdyn avulla. Prosessi on hieman yksinkertaisempi, mutta tuoksun voimakkuuden hallinta paranee useamman käyttökerran jälkeen.

Tarvikelista:

• Keraaminen tuoksulyhty
• Kasvipohjainen öljy
• Tuikku
• Suitsukepihkaa

Suitsukepihkan höyrystämiseen soveltuu mikä tahansa keraaminen tuoksulyhty. Kaada tuoksulyhdyn kuppiin kasvipohjaista öljyä noin 1-2 ruokalusikallista. Myös oliiviöljy soveltuu käyttöön, mutta sen mukana tulee hieman tuoksua. Paksummat öljyt kuten jojoba ja kookosöljy eivät sovellu tarkoitukseen. Vältä myös veden käyttöä sillä se haihtuu nopeammin.

Lisää jauhettua suitsukepihkaa öljyn sekaan noin teelusikallinen. Jos pihka on suurempina paloina, voit lisätä muutaman saman kokoisen palan öljyn sekaan. Sytytä sen jälkeen tuikku ja asettele se tuoksulyhdyn alaosaan.

Takaisin ylös

Lopuksi

Jos et vielä ole kokeillut suitsukepihkan polttamista, suosittelen rohkeasti kokeilemaan. Pihkan polttaminen voi alkuun tuntua hankalalta, mutta jo parin kokemuskerran jälkeen käyttö on sujuvampaa. Suitsukekaupan valikoimassa on tärkeimmät suitsukepihkat sekä oheistarvikkeet sujuvaan käyttökokemukseen.

Parhaimmillaan suitsukepihkan polttaminen on rituaalinomainen toimitus, jossa kiire loistaa poissaolollaan. Hiilen sytyttäminen ja hetken odottelu sen hehkuvan kuumaksi valmistautumista luovat tukevan pohjan kiireettömälle hetkelle. Kun suitsukepihkan viimein ripottelee punaisena hehkuvan hiilen päälle ja siitä vapautuvat eksoottiset ja puhtaat aromit vapautuvat ympäristöön, kiire ja stressi väistyvät rentoutumisen tieltä.

Nautinnollisia tuoksuhetkiä suitsukepihkan parissa!

Tuotelinkit

Suitsukepihkat
Suitsukehiili
Pihdit
Tuoksulyhdyt
Mortteli
Suitsukeastia, pata

Lähteet

https://en.wikipedia.org/
https://www.savefrankincense.org/
https://www.nationalgeographic.com/animals/article/frankincense-trees-declining-overtapping
Ari Turunen: Tuoksujen atlas (Aula & Co 2021)

Takaisin ylös Takaisin blogiin